Pikkumiehen 2v-juhlat VOL 1

Aika on kulunut kuin siivillä. Vasta minulla oli sylissäni maailman suloisin pieni nyytti, 3855g ja 50cm. Nyt sängyssään koijailee 87cm ja 13kg 380g painava lumoava miehenalku. Mihin se aika hujahti? Minne äidin vauva katosi? Nojaa, taitaa se mennä niin että tuo pikkuinen on minulle aina vauva, oli sitten 1kk tai 18v...

Totoroa naamariin

Mussukkaiseni lempisatuhahmoihin kuuluu japanilainen Naapurini Totoro. Tuo suloinen nallenaama, mikähän lie olisi lajiltaan? Noh, Totoro. Harmaavalkoinen pelastaja, lasten suojelija, puiden kasvattaja. Niille teistä, jotka ette ole Totorosta kuulleetkaan, suosittelen ostamaan tai vaikka vuokraamaan ko. elokuvan. Loistava!

Itsehän en aiemmin meinannut suostua animea paljon katsomaan. Japsianime ei ole koskaan oikein napannut minuun, mutta mieheni sai suostuteltua minut kerran katsomaan Totoron ja se oli loistava. Pikkumiehemme oli myös aivan myyty, kun kerran katsoimme leffan yhdessä: elokuva kestää n. 1,5h. Kuinka moni pikkuinen jaksaa katsoa tuon mittaisen leffan yhtäputkea? En tiedä. Mutta meidän ukkelimme jaksoi. Leffaa on pitänyt pyörittää tuon kerran jälkeen läpi monia monituisia kertoja uudelleen ja uudelleen.

Tästä syystä päätimme mieheni kanssa pienen murusemme syntymäpäiville taikoa Totoro-kakun. Hieman mielessäni mietin, että mitenköhän onnistuisi? En ole koskaan ollut hirveän taiteellisesti lahjakas, mieheltäni sitä puolta kyllä löytyy. Päätimme siis kokeilla.

Totoro-kakun muovaus

Mustaa karamelliväriä harmaaseen, kermavaahtoa valkoisiin osiin. Silmiksi karamelliä ja marsipaania, viiksiin mielellään lakunauhaa. Viimeksimainitun löytäminen osoittautui turhan haastavaksi: mustaa lakunauhaa en löytänyt edes kolmesta kaupasta tonkimalla. Punaista Snörreä olisi ollut, mutta eihän nyt Totorolla voi olla punaiset viikset. En voi ymmärtää mihin musta lakunauha on vuosien saatossa kadonnut...Viikset syntyivät sitten mustasta karamelligeelistä.

Pienellä muokkaamisella pyöreästä kakkupohjasta saatiin kananmunanmuotoinen. Toinen kakkupohja sai osan olla vain varaosiksi tehty, korvat ja kädet piti jostain taikoa.

Tällainen siitä sitten tuli :) Olen ylpeä, vaikka itse sanonkin :)

Juhlat VOL 2 vietämme reilun viikon päästä. Nyt oli vähän tynkäjuhlat, koska pikku-ukkeli päätti sairastua kuumeeseen juuri juhlien aattona, ja lapsiperheiden osalta piti perua pippalot tartuntariskin vuoksi. Mutta eipä tuo menoa haitannut, tiedossa on sitten seuraavalle kerralle enemmän vieraita :) Toki myös äidille päänvaivaa, että minkälaisen luomuksen sitä sinne sitten vääntäisi...