Mielenkiintoista ekana päivänä synnärillä...ekana pääsin toimimaan tulkkina sype-(synnytyspelko)poliklinikalla. Hassua oli, että kun piti tulkata englanniksi, niin mielessä välillä meinas pyöriä ruotsinkielen sanoja...näköjään opiskelu ruotsiksi on tuottanu tulosta :D
Opiskelen siis Arcadassa, joka on suomenruotsalainen ammattikorkeakoulu täällä Helsingissä. Miksi? Sinne oli helpompi päästä, kuin suomenkieliselle. Ja toisekseen, jotenkin kiehtoi ajatus ruotsiksi opiskelemisesta. Yllättävän helppoa se on ollut, kiitos ehkäpä niille kahdelle kesälle, jotka vietin Ahvenanmaalla kesätöissä. Sieltähän se kieli tarttui...
No mut sit asiaan takaisin. Eli ensimmäiseen päivääni synnärillä. Mitään erityistä en tänään vielä tehnyt, seurasin vain paria uuden elämän syntymää. Huomena pitäisi alkaa sitten tositoimiin...huh! Jännittävää.
Kyllä täytyy sanoa, että (anteeksi jos kommenttini kuulostaa nyt feministiseltä...:D ) kyllä me naiset sitten venymme mitä ihmeellisimpiin suorituksiin. Synnytys melkein loppuun asti ilman sen kummempia kivunlievityksiä, uuden elämän pusertaminen sisuksista pihalle...kuulinpa jutun, että joku uusi isukki oli kirjoitellut synnärin isien huoneessa olevaan vihkoon, johon isät saavat kirjoitella terveisiä/kuulumisia toisilleen, että: "Mikäli olisin nainen, tämän päivän kokemuksen perusteella pysyisin neitsyenä". Aika kuvaavaa :D Rajua se synnyttäminen on. Itsekin melkein loppuun asti synnyttäneenä, voin sanoa, että ei ollut kokemus mikään sellainen, että voisin sanoa, että mielelläni menisin kokemaan uudelleen. Vauvakuume kyllä on, ja haluan ehdottomasti synnyttää uudelleen, mutta kipua en haikeudella muistele...
Ja tuo kommentti, että "melkein loppuun asti synnyttäneenä". Sillä tarkoitan sitä, että minun poikanihan ei syntynyt ns. luonnollista tietä, vaan jouduttiin sektoimaan eli ottamaan ulos keisarinleikkauksella, pysähtyneen synnytyksen, sekä tarjontavirheen, vuoksi. Pikkuinen oli liian ylhäällä. pää väärässä asennossa, ja synnytys ei edennyt. 18h kivuissa kärviselleenä, olisin enemmän kuin mielelläni suorittanut tehtäväni loppuun, mutta ei...ei ollut silloin niin tarkoitettu. Jospa sitten seuraavan mahdollisen kohdalla...
Huomista jännityksellä odottaen...toivottavasti en ryssi kaikkea :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti