lauantai 5. marraskuuta 2011
Ensiaskelia
On se niin jännittävää ja ihanaa seurata, kun pieni ottaa ensiaskeliaan. Minun pieni poikani on tosiaan kohta 1.3v vanha, ja tässä pari vkoa sitten päätti että uskaltaisi kokeilla josko omat pienet jalat kantaisivat. Muutama varovainen innokas askel, ja sitten tömps! Mutta voi sitä iloa, joka kasvoilta loisti kun huomasi että äiti ja isi innostuvat ja että hän osaa! Pisin saavutus on tällä hetkellä ehkä viisi askelta, jotka pieni on uskaltanut itsenäisesti ottaa. Niin kova tarve olisi mennä eteenpäin ja lujaa, mutta tasapaino ei oikein vielä riitä. Kauhealla vauhdilla oltaisiin jo eteenpäin juoksemassa...hurjaa menoa! Kävelyvaunun kanssa juostaan lujaa vauhtia ja törmätään seiniin, ohjaus kun ei vielä ole ihan hallinnassa sekään :D mutta niin suloista ja ihanaa on seurata vierestä pienen mussun kehitystä...on se niin ihmeellistä, miten pieni oppii niin lujaa vauhtia. Tänä aamuna pieni älysi, kuinka nousta potalta ihan ilman tukea...sitä sitten piti tehdä uudestaan ja uudestaan, piti äidin jo vähän toppuutella että pysyhän nyt potalla ja tee asiat ensin :D Kohta sitä mennään eikä meinata, juostaan paikasta toiseen ja äiti saa kunnon hyötyliikuntaa kun juoksee perässä. Sitä odotellessa :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti